Päätin lähteä kipuamaan mäkien kautta joen varren sijaan, jolloin matka oli luonnollisesti lyhyempi, mutta maastollisesti astetta haastavampi. Ihan hyvä päätös. Tulipahan nähtyä sunnuntainen traktorivaellus ja hieno näköala yli maalaismaiseman. Nousut olivat edelleen reippaita, mutta vastaavasti myös laskut maistuivat mukavilta.
Sää oli melko mukava, vaikka tuuli olikin kohtalainen ja vastainen, mutta pientä kuuroa lukuun ottamatta pääsin Trieriin asti kuivana. Mutta sitte aivan Hansin (Sohvasurfailumajoittajani) asunnon kulmilla alkoi raju ukkoskuuro ja kastuin perin pohjin. Onneksi ehdin porttikonkiin suojaamaan repun vedin takin päälle, mutta vaatteet olivat jo märät. Reppu sisältöineen ei ehtinyt kastua pahoin.
Hansin luona paljastui CouchSurfingin karu totuus, eli mitä tahansa saattaa tulla eteen, ikinä ei voi tietää. Kaveri oli oikein mukava ja keskustelusta nautin todella paljon kuten myös ruoasta. Mutta kaksi asiaa ei oikein natsannut: tupakointi sisällä ja kissat! Inhoan molempia ja nyt sitten asustelin molempien kanssa. No kaikkea oppii sietämään, mutta tupakanhajuiset vaatteet oikein innostaneet. Joka tapauksessa ilta meni mukavasti ja yökin. Päätin tosin seuraavaksi yöksi mennä toisen surfaajan hostattavaksi. Vaikka siisteyskäsitykseni ei yllä pedantin tasolle lähellekään, oli Hans kämppiksineen minunkin mittapuulla erittäin epäsiisti! Mutta tosiaan keskustelu oli koko ajan varsin mielenkiintoista.
Trierissä vietin yhden vapaapäivän kierrelle taas turistin lailla nähtävyyksiä ja mielenkiintoisia paikkoja. Tämä on Saksan vanhin kaupunki, joten historian siipien havinaa oli kuultavissa ja nähtävissä mm. Rooman valtakunnan ajan kaupungin portissa, ensimmäisen vuosisadan basilikassa, kaksitornisessa tuomiokirkossa (jonka toinen torni on toista matalampi, koska piispalla ei ollut varaa nokittaa kaupunkilaisten kirkon tornin korotukselle kuin toisen tornin verran), vanha juutalaiskortteli jne. Hans myös käytti minua ystävänsä talon katolla, josta oli hienot näkymät yli kaupungin. Tämä oli luonnollisesti hiukan epäturistimainen näkymä Trieriin. Ensimmäistä kertaa kuulin kadulla suomea (pl. tietysti suomalaiset majapaikat), mikä oli yllättävää että juuri Trierissä. Toinen Yöpaikka olikin sitten oikein mukava. Nuori pari Jenny ja Tobias koirineen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti