Voi juhannusta viettää varmaan pöllömminkin kuin kruisailemalla Moselin laaksoa fillarilla. Oikein kaunis päivä pyörämatkailuun, vaikka tuuli oli selkeästi vastainen ja tummia pilviä roikkui uhkaavasti koko matkan ajan laaksoa reunustavien mäkien huippujen takana. Muutaman kerran pilvet antoivatkin pikkukuuron, mutta ei mitään Ruotsiin verrattavaa.
Tämä on Saksan viinialuetta ja koko reitin ajan jyrkät rinteet olivatkin täynnä viiniviljelmiä, siis aivan joka puolella oli viljelmiä. En ryhtynyt maistajaisiin, koska sateen uhka piti vautia yllä. Maisemat olivat kuitenkin aivan upeat. Tämän takia oli jälleen kerran mielekästä pyöritellä reilun tuhannen kilometrin siirtymätaival. Tie mutkitteli joen mukana, ja välillä olikin jännä tunne, että kivasti se tuuli kääntyilee, mutta ei. Tuuli puhalteli lounaasta koko ajan, mutta tie meni aika ajoin koilliseen.
Pyörämatkailijoita oli tällä etapilla pilvin pimein. Lauantaipäivä oli saanut sakut liikkeelle, varsinkin jo keski-iän ylittäneet pariskunnat. Niitä oli nimittäin liikkeellä todella paljon kaikkine retkivermeineen karttoineen. Myös muutama eläkeläisjoukko mummis-pyörillä oli liikkeellä. Kalustona yleisimmin oli retkipyörä/hybridi, jossa oli sellainen jännä perhostanko. Niitä täkäläiset näyttävät suosivan. Pyörätie oli välillä vain leveä piennar tien toisessa laidassa, mutta hyväpintainen ja johdonmukainen. Tietysti joki ja mäet rajasivat harharetkien mahdollisuutta.
Lopulta saavuin Alf-nimiseen kylään, jossa oli päätöksenteon hetki: jatkaako jokivartta kohti Trieriä vai lähteäkö hiukan lyhyempää reittiä kipuamaan mäkiä. Lopulta päätin jäädä Alfiin yöksi, koska takana oli jo 80km ja reilut 3h vastatuuleen kinnaamista ja olin päättänyt lyhentää päivämatkoja. Nyt tuntui mukavalta lopettaa tältä päivältä. Turisti-infosta kävin kyselemässä edullista majoitusta ja sainkin vinkin Zimmer Frei -tyyppisestä majatalon vierashuonemajoituksesta. Sinne siis. Se oli melkein tavallinen perhe ja talo, jossa muutamia vierashuoneita vuokrattiin turisteille ja emäntä valmisti aamiaisen. Sopuhintaan oikein kelvollista asumista. Hyvä kokemus. Välittömästi suihkun ja venyttelyjen jälkeen ajattelin lähteä kiertelemään fillarilla seutukuntaa, kun aikaa pimeän tuloonkin oli vielä oikein mukavasti, mutta sitten se sade ihan oikeasti tuli, joten jouduin tyytymään jalkapatikkaan ravintolaan. Söin lasagnea ja iltapalaksi tilasin vielä pizzan mukaani. Uni tuli aikaisin ja maistui, samoin aamiainen. Kuvia lisään hiukan myöhemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti